maanantai 17. helmikuuta 2014

Shishan tuoksua, historiaa ja Punaisenmeren syleilyä

Halusin reissata talvilomaviikollani ulkomaille. Kriteerit kohdevalinnalle olivat seuraavat: riittävästi lämpöä ja aurinkoa, inhimillisen pituinen lentomatka, ennenkäymätön kohde, mielenkiintoinen kulttuuri, sekä "jotain spesiaalia". Näillä kriteereillä ja jonkinlaisella poissulkemistekniikalla päädyin Punaisenmeren rannalla sijaitsevaan Jordanian Aqabaan.

Itse valitsin suorien lentojen (ja pienen lapsen kanssa reissatessa helppouden) takia Apollomatkojen valmiin paketin. Muita vaihtoehtoja on useita, sillä Aqabaan pääsee reittilennoilla mm Istanbulin (Turkish Airlines) ja Ammanin (Royal Jordanian) kautta. Suoria lentoja ei Aqabaan Helsingistä Apollon lomalentojen lisäksi tällä hetkellä ole. Yksi vaihtoehto on lentää rajanaapuriin Eilatiin, joka sijaitsee lyhyen taksimatkan päässä. Hotellivaihtoehtoja on runsaasti, joten kohde sopii niin edullista reppureissua kuin luksuksempaakin vaihtoehtoa etsivälle.

Aqaba on suhteellisen pieni (reilut 100000 asukasta) mutta eläväinen satamakaupunki Jordaniassa. Naapurit ovat lähellä, Israelin puolella Eilat vain muutaman kilometrin päässä, eikä Saudi-Arabian rajallekaan ole kuin reilut 10 km. Egypti ja Siinain niemimaa alkavat heti Eilatin vierestä, joten Aqaba on sijainniltaan varsin kansainvälinen. Kaupungin turisteista suurin osa tuleekin juuri naapurimaista, ja viikonlopun viettoon saapuu paljon kotimaanmatkailijoita muualta Jordaniasta. Turisteja on sopivasti, ei missään nimessä liikaa. Kaupunki on yhä aidon arabialainen, ja perinteinen suomalainen ulkonäkö herättää edelleenkin positiivista mielenkiintoa paikallisten keskuudessa.

Aqaba ja Jordania sopii monenlaista matkaa etsivälle. Punainenmeri tarjoaa ehkä maailman parhaimpia vesiä sukeltamiseen, snorklailuun ja muuhun vesiaktiviteettiin. Sukellusopetusta ja -reissuja tarjoavia yrityksiä on paljon, ja niistä löytyy jokaiselle jotakin. Historiasta ja kulttuurista kiinnostuneelle alueen rikas ja kiehtova menneisyys on myös varsinainen aarreaitta. Nämä vaihtoehdot yhdistettynä miellyttävään ilmastoon, ystävällisiin ihmisiin ja erinomaiseen ruokaan tekevätkin Jordaniasta mainion, kaikille sopivan matkakohteen.

Itse Aqaban kaupungin koluamiseen riittää pari päivää. Keskusta-alue on kompaktin kokoinen ja välimatkat todella lyhyitä. Matkaan kannattaakin yhdistää päiväreissuja eteläisen Jordanian kiehtoviin kohteisiin.

Huikea Petran kalliokaupunki lienee se kaikkein merkittävin must-nähtävyys. Tätä ei kannata jättää väliin, mikäli täällä päin maailmaa liikkuu. Petrasta voisi kirjoittaa vaikka kuinka paljin, mutta tämä yksi maailman seitsemästä uudesta ihmeestä on jokaisen nähtävä omin silmin. Paikalle pääsee niin matkatoimistojen, paikallisten reissunjärjestäjien tai vaikkapa taksin kyydillä. Itse maksoin edestakaisesta taksikyydistä vajaan neljän tunnin odotteluineen 60JD. Halpaa ja helppoa.

Toinen mykistävän hieno kokemus on 60km päässä Aqabasta sijaitseva Wadi Rumin autiomaa. Wadi Rum on luonnonsuojelualuetta (luonnon lisäksi tarkoitus säilyttää alueen ainutlaatuiset perinnemaisemat ja beduiinikulttuuri), joten siellä pääsee liikkumaan vain opastetuilla retkillä, maastoautolla tai kamelilla liikkuen. Opas on siinäkin mielessä hyvä olla mukana, sillä valtavan kokoiseen hiekka- ja kallioerämaahan eksyy helposti. Itse tein Wadi Rumiin puolen päivän retken, joka huipentui huikeimpaan auringonlaskuun, jonka olen koskaan missään nähnyt. Kuten Petra, myös Wadi Rum pitää nähdä ja kokea itse. Paikalliset kutsuvat aluetta Jordanian sieluksi, ja siellä käytyään ymmärtää miksi.

Yksi suositeltava päiväreissun kohde on naapurikaupunki Eilat. Itse piipahdin rajan toisella puolella lähinnä siksi, että Israel puuttui vielä omalta käytyjen valtioiden listaltani. Sinänsä kaupungissa ei ole mitään erityistä nähtävää, vaan kyseessä on turistien kansoittama, kohtuullisen hengetön länsikohde. Eksotiikkaa edustaa lähinnä hepreankieliset katukyltit ja valomainokset. Mikäli länsimaisen muodin shoppailu tai bailaaminen kiinnostaa, on Eilat Aqabaa parempi valinta. Kaikissa muissa kategorioissa rajan itäinen puoli sitten viekin voiton.

Rajan ylittäminen sujuu ilman ongelmia. Leimoja lyödään passiin usealla tiskillä, ja kummassakin maassa maksetaan maasta poistuessa. Raja menee kiinni ilta kahdeksalta, mikä kannattaa pitää mielessä. Kummallakin puolella taksilla pääsee rajalta keskustaan ripeästi ja edullisesti.

Aqaba ja Jordania yleensäkään ei ole mikään ökyhalpa matkailukohde. Hintataso on kyllä Suomea edullisempaa, mutta kaikkein vilkkaimmilla paikoilla on hinnoissa myös jonkin verran turistilisää. Kannattaa siis asioida paikallisten suosimissa kaupoissa ja ravintoloissa, mikäli haluaa pitää matkabudjetin tiukalla.

Ruuista suositeltavaa on maistella ainakin paikallista lampaaasta valmistettua perinneruokaa mansafia. Myös muut lammasruuat ovat erinomaisia. Falafelia saa lähes jokaisesta kulman pikkuravintolasta, nekin erittäin herkullisia. Aqabasta saa myös paljon kalaruokia, merellisestä sijainnista johtuen. Sayadieh tarkoittaa päivän saalista ja on aina takuuvarma valinta.

Yksi lähi-idän spesialiteetti osuu silmään (ja tuoksuu nenään) kaikkialla: nimittäin vesipiipun eli shishan polttelu. Paikalliset tykkäävät istua iltaa eri makuisten ja tuoksuisten makutupakoidensa äärellä, ja jaaritella päivänpolttavia aiheita. Tätä kannattaa ehdottomasti kokeilla, sillä hintaa piipulliselle (jota muutama henki polttelee reilun tunnin) tulee vain muutama dinaari. Maistuu muuten hyvältä!

Paikalliset taksikuskit tarjoilevat palveluitaan ohikulkeville turisteille. "Petra, Wadi Rum, maybe tomorrow"-fraasi tulee varmasti tutuksi. Hyviä ehdokkaita on varmasti paljon, itse käytin Mohammad Kotiash -nimisen, n 50-vuotiaan perheellisen miehen taksikyytejä. Petran retkelle tuli hintaa tosiaan se 60 dinaaria. Mohammad puhuu hyvää englantia ja on täsmällisesti sovitussa paikassa. Autokin oli uudehko ja ajotyyli rauhallinen. Sopii siis myös säikyimmille. Hänet tavoittaa meilitse bedwienstar (ät) yahoo.com ja puhelimitse 00962779558660. Suosittelen!

Niinkuin ylläolevista jutuista varmasti huokuu, tykästyin Aqabaan ja Jordaniaan kovasti. Jordanialaiset ihmiset olivat superystävällisiä ja vielä toistaiseksi vähäisen turistimäärän takia myös aidon innostuneita matkailijoista. Ennakkoluulot lähi-idän maita kohtaan ovat monella tiukassa, ja tämä saattaakin olla Jordanian aitouden pelastus tulevaisuudessakin. Junttimaisesti örveltäviä suomalais- tai länkkärilaumoja ei täällä tapaa, ja hyvä niin. Jordania ei sellaista kohtaloa ansaitse.




5 kommenttia:

  1. Mukavalta kuullosti tuo sinunkin reissu :-)

    VastaaPoista
  2. Aika samoja fiiliksiä tosiaan meillä molemmilla Jordaniasta! Kiva että säkin tykkäsit :)

    VastaaPoista
  3. ...Itse käynyt lapsen kanssa omatoimimatkalla Jordaniassa, kierretty aika paljon, uskonnolliset kohteet katsottu ja uitu mm.kuolleessa meressä.
    Aqabassa vietetty eniten aikaa ja sieltä käsin tehty matkoja Petraan, Wadi Rumiin ja Eilattiin.
    Lensimme KLM; n lennolla Ammaniin ja sieltä käsin oli auto käytössä koko ajan.
    Arabit rakastavat lapsia ja vaalea poikani ( 6V.) oli monesti ihastuksen kohde.
    Suomalaisista pidetään Aqabassa, siellä on ollut mm.Kemiran pitkäaikainen projekti, joten suomalaisiin oli totuttu.
    Lisäksi suomalainen Jaakko Frösén johti siellä Petran kaivauksia 2000-luvun alussa.
    Muistona tuosta matkasta on vielä hiekkapulloja, joista osan saimme tehdä itse, Petrasta kiviä ja tietysti hienot matkakuvat ja muistot.
    Monipuolinen ja erilainen loma. Englannilla pärjää hienosti, mutta erityisen mukavalta tuntui, kun vähäistä arabinkielen taitoani myös tarvittiin ja tulin kuulluksi..)))

    VastaaPoista
  4. Kiitoksia kommenteista! Arabian kieltä pitäisi kyllä opetella lisää. Todella kiehtova ja kaunis kieli, lisäksi avaisi aika silmät monen sadan miljoonan ihmisen maailmaan kun tuon hallitsisi.. Ehkä syssymmällä johonkin kansalaisopiston kurssille kokeilemaan?

    VastaaPoista
  5. Hieno ja kattava kuvaus Jordaniasta! :) Allekirjoitan kaiken yllä mainitun!

    VastaaPoista